Ysk

Saan vihdoin mentya laakariin yskiskeltyani x viikkoa. Keuhkokuume. Laakari maaraa antibiootteja. Ihan asuntoni lahella on apteekki ja painelen sinne. Onneksi vilkaisen ikkunasta sisaan ennen kuin astun sisaan. Hyllyilla on kukkamultaa? kukkasipuleita? kasvilannoitteita? Katson uudestaan kylttia. Siina kylla lukee, etta Farmaci eli apteekki, mutta sen jaljessa lukee bujqesore. Ahaa, tama onkin "kasviapteekki", eli siella myydaan maatalouden tarpeisiin tavaraa. No hyva, etten kaynyt nauttimaan substralia keuhkokuumeeseen. Tai ties vaikka olisi auttanutkin.


Pihalla on kolme isoa roskasailiota. Mutta joka aamu roskat ovat pitkin tannerta. Ihmiset, jotka penkovat roskiksia loytaakseen sielta jotain, milla pysya hengissa, ovat kylvaneet tavaraa ympariinsa. Purkkien keraajat. Vaatteiden keraajat. Metalliromun keraajat. Paikka pysyisi niin paljon siistimpana, jos jonkinlaista alkeellista lajittelua tapahtuisi, eika keraajien tarvitsisi tonkia ruuantahteiden alta omia aarteitaan.

Siivekkaita

Joka aamu ikkunani alitse vaeltaa hullunkurinen kulkue, joka koostuu joukosta hyvin erilaisia siivekkaita. Joukkoa johtaa kana, joka on sen nakoinen, etta silla on turkki paalla, se on raidallinen kuin tiikeri ja se on jalkoja myoten hoyhenten peitossa. Sita seuraa kaksi kanaa, joilla ei ole helttaa vaan hassut sulkatoyhdot, kuin 30-luvun mielikuvitusellisissa naisten hatuissa. Naiden jaljessa astelee kalkkuna, joka pitaa aika kovaa metelia ja kulkueen peran pitajana vaappuu ankka.


Koko joukkue on ilmeisen organisoitunut, koska ne ovat liikkeella yleensa aina samoihin aikoihin ja koska niiden reitti tuntuu pysyvan muuttumattomana. Miten ne ovat oppineet kulkemaan juuri tata reittia? Onko niiden omistaja sanonut niille, etta painelette tuosta ulos ja kaannytte siita sitten vasemalle ja tulette sitten siihen ja siihen aikaan kotiin?

Rajanylityksia ja parturointia

Jos asuu Albaniassa ja omistaa auton, jossa on ulkomaalaiset rekisterikilvet, niin joutuu joka kuuden viikon paasta menemaan maasta pois (ei tarvitse kuin ylittaa raja, voi palata heti takaisin). Vaihtoehtoisesti joutuu maksamaan melko korkeaa veroa autosta. No, minahan mielellani reissailen, taytyy odottaa vaikka sunnuntaita, etta ehtii kayda jossain naapurimaassa.


Oikeastaan ihan hauskaa. Onneksi Albania on pieni maa, ettei tarvitse ajaa kovin kauaksi, ja naapurimaitakin on monta, joista valita. Lahtisiko kaymaan Kreikassa? Vai Makedoniassa, siella en ole koskaan ollutkaan. Tai Montenegrossa?


Marta on juuri saanut toisen tyttaren. Voi Marta parkaa. Hanen pitaisi saada aikaiseksi ainakin yksi poika. Mutta kun molemmat tyttaret ovat syntyneet keisarinleikkauksella, niin laakari on sanonut, etta han ei saa synnyttaa enaa kuin yhden lapsen. Ja jos se on tytar..


Saan kutsun tulla katsomaan vastasyntynytta. Eli minut on kutsuttu tekemaan MITA? Kysyn uudelleen ja uudelleen samaa asiaa, kunnnes saan varmuuden, etta ihan todella ymmarsin oikein. Leikkaamaan vastasyntyneen hiukset?! Mutta eihan silla ole edes viela tukkaa! Ja miksi se pitaisi leikata? Naiset selittavat minulle karsivallisesti. Jos saa leikata vastasyntyneen hiukset, se on kunnia, joka tulee perheen laheisen ystavan osaksi. Oi kuinka liikuttavaa. Mielellanihan mina lapsi paran tukan leikkaan, vaikka parturointitaitoni on kyseenalaistettu moneen kertaan. Tunnen itseni vahintaan hyvaksi haltijatarkummiksi.

Ihmiskohtaloita

Saavun pikavisiitille Zaren luokse, joka on ompelemassa ompelukoneella, jonka Suomesta sain lahjana tanne tuotavaksi. Han kehuu konetta ihan ylenpalttisesti. Zare on kaynyt soroptimistien taalla jarjestaman ilmaisen, vuoden kestavan vaatteidenompelukurssin ja nyt kaikki, perheenjasenet, naapurit ja sukulaiset, esittelevat vaatteitaan, jotka on saatu kunnostetuksi. Kuinka iso ilo jalleen yhdesta hyvasta teosta.


Puhumme taas ruokalasta, jossa ehdin valitettavan harvoin kayda nyt kun olen toissa.
Naiset kertovat vanhasta miehesta, joka on naista koyhista kaikkein koyhin. Han kuulema syo aina paljon enemman kuin kaikki muut. On tietysti kovin nalissaan, kotona ei riita ruokaa.


Mies oli kysynyt voisiko Anna auttaa, kun han tarvitsee joulukuussa apua. Tytar oli tehnyt itsemurhan viime vuonna. Veli oli hanet siihen ajanut, oli hakannut sisartaan eika ollut antanut ruokaa. Poika on ilmeisesti hallinnut hirmuvallalla vanhoja vanhempiaan ja edesmennytta sisartaan, pahoinpitelee kuulema aitiaankin. Sydanta sarkevia kertomuksia.


Albaniassa on tapana, etta kuoleman vuosipaivana on tapana jarjestaa iso muistotilaisuus ruokailuineen. Tasta ei voi luistaa, edes rahanpuutteeseen vedoten. Koyhalla perheella ei ole varaa tarjota mitaan kenellekaan, kun heilla ei ole varaa edes omaan ruokaansa. Kylla Anna auttaa, myy vaikka munuaisensa, paljon karsinyt perhe pitaa saastaa hapealta. Ja voi olla, etta perheen poikakin saa kokea yllatysvisiitin sydamistyneen naisihmisen taholta..