Hammaslaakarissa, osa 2

Vastaanotolla. Hammaslaakarin apulainen iskee puudutuspiikin ikeneeni. Kukaan ei kysy, olenko allerginen jollekin tai onko minulla jokin laakitys. Huh, onpa vahvaa ainetta! Tama on jotain hevosille tarkoitettua. Tuntuu, etta korvatkin puutuvat.


Hammaslaakari aloittaa tyonsa. Aidillani oli tapana pyortyilla hammaslaakarilla, minua alkaa aina vain armottomasti nukuttaa. Poran tasainen surina, mukava tuoli, mmmm... Paani nojaa laakarin kasivarteen ja olen juuri saamassa unen paasta kiinni, kun han suihkuttaa jotain ainetta suuhuni. Ei sita tavanomaista antiseptista, vaan jotain hirvean hajuista/makuista. On kuin skunkki olisi ruikkaissut suuhuni!


Laakari saa kulumaan tyohon puolitoista tuntia. No, eipa minulla mikaan kiire ole. Sitten hanen apulaisensa hioo paikan sileaksi. Kas, tama oli uutta. Olen tyytyvainen lopputulokseen. Ja hinta: 32 euroa!