Encounters with the Emperor
Olen ilmoittanut suomalaiselle ystavalleni, etta haluaisin Fierissa nahda erityisesti historiallisia kohteita, joita paikka on pullollaan. Albanian historia, varsinkin se varhaisempi, on mielestani hillittoman kiehtova. Koko maa on taynna arkeologisia aarteita, joista suurin osa vasta odottaa loytajaansa. Resurssien puutteessa mittaamattoman arvokkaat loydokset ovat jaaneet saan ja ilmojen, ajan hampaan ja ihmisten vandalismin kohteeksi tai, kuten sanottu, perati loytymatta.
Italiasta ja Ranskasta tulee tanne saannollisesti kaivausryhmia, mutta heidan taallaoloaikansa on rajoitettu. Paikalliset voimavarat ovat rajoitetut, harvat asiantuntijat ovat ylityollistettyja. Tanne voisi jarjestaa loputtomasti matkoja vapaaehtoisille arkeologiasta kiinnostuneille.
Saavumme Apolloniaan, joka sijaitseee korkean kukkulan huipulla. Astuessani ulos autosta hengitan syvaan puhdasta ilmaa. Miten ihanalta se tuoksuukaan Tiranan saasteiden ja polyn jalkeen. Raunioita! Joudun samanlaisen ekstaasin valtaan kuin aina. Voi jos paasisi edes viideksi minuutiksi ajassa taaksepain nakemaan ihmiset, jotka ovat kulkeneet naita mukulakivia pitkin, istuneet tuossa amfiteatterissa tai kokoontuneet talle Agoralle.
Lipunmyyjaukkeli antaa minulle pienen, mutta erittain ansioituneen englanninkielisen esitteen. "Apollonia on kreikkalainen siirtokunta, joka perustettiin noin 600 e.Kr". Saan selville, etta vasta 10 prosenttia alueesta on kaivettu esille. Siis talla kukkulalla on viela valtava maara rakennuksia hautautuneena! Kayn toimistossa ja kuulen, etta parin viikon paasta tanne on tulossa ranskalainen arkeologiryhma kaivauksia suorittamaan. Kysyn, tarvitsevatko he vapaaehtoistyontekijaa ja jatan yhteystietoni.
Saamassani esitteessa lukee edelleen: "Nuori Octavianus eli ja opiskeli taalla vuonna 45 e. Kr, ennen kuin hanesta tuli Augustus (keisari)". Mita!! Keisari Augustus!! Siis se sama, joka "antoi kaskyn, etta koko maailma oli verolle pantava". Onko han kulkenut tassa, missa mina nyt kavelen ja katsonut tasta tunne merelle pain uneksien loistavasta tulevaisuudesta?! Kylmat vareet kayvat pitkin selkapiitani. Mieletonta! Tunnen hyvin todellista historian siipien havinaa.
Viela illalla mietin asiaa. Rooman keisareita oli useita samannimisia. Mista ihmeesta nyt saan selville asian ilman lahdeteoksia tai nettia. Yhtakkia muistan: raamatun lopussa on Suomen Pipliaseuran laatima pieni raamatun sanasto! Sielta selaamaan. Ja kylla! Siella lukee: "Augustus. Latinan augustus 'kunnianarvioisa'."- Ahaa, Augustus ei olekaan nimi, vaan arvonimi, joka tarkoittaa suunnilleen ehka samaa, kuin "royal highness".- Ja teksti jatkuu: "Yksi Gaius Octavianuksen arvonimista. Augustus oli Rooman keisarina 27 e.Kr-14 jKr (Luuk 2:1)."
Huraa, mies on sama! Olen suunnattoman onnellinen, kun pienimuotoinen salapoliisityoni tuottaa tallaisen tuloksen. Minun on vaikea laskeutua takaisin maan pinnalle unelmistani kahden tuhannen vuoden takaa.
Italiasta ja Ranskasta tulee tanne saannollisesti kaivausryhmia, mutta heidan taallaoloaikansa on rajoitettu. Paikalliset voimavarat ovat rajoitetut, harvat asiantuntijat ovat ylityollistettyja. Tanne voisi jarjestaa loputtomasti matkoja vapaaehtoisille arkeologiasta kiinnostuneille.
Saavumme Apolloniaan, joka sijaitseee korkean kukkulan huipulla. Astuessani ulos autosta hengitan syvaan puhdasta ilmaa. Miten ihanalta se tuoksuukaan Tiranan saasteiden ja polyn jalkeen. Raunioita! Joudun samanlaisen ekstaasin valtaan kuin aina. Voi jos paasisi edes viideksi minuutiksi ajassa taaksepain nakemaan ihmiset, jotka ovat kulkeneet naita mukulakivia pitkin, istuneet tuossa amfiteatterissa tai kokoontuneet talle Agoralle.
Lipunmyyjaukkeli antaa minulle pienen, mutta erittain ansioituneen englanninkielisen esitteen. "Apollonia on kreikkalainen siirtokunta, joka perustettiin noin 600 e.Kr". Saan selville, etta vasta 10 prosenttia alueesta on kaivettu esille. Siis talla kukkulalla on viela valtava maara rakennuksia hautautuneena! Kayn toimistossa ja kuulen, etta parin viikon paasta tanne on tulossa ranskalainen arkeologiryhma kaivauksia suorittamaan. Kysyn, tarvitsevatko he vapaaehtoistyontekijaa ja jatan yhteystietoni.
Saamassani esitteessa lukee edelleen: "Nuori Octavianus eli ja opiskeli taalla vuonna 45 e. Kr, ennen kuin hanesta tuli Augustus (keisari)". Mita!! Keisari Augustus!! Siis se sama, joka "antoi kaskyn, etta koko maailma oli verolle pantava". Onko han kulkenut tassa, missa mina nyt kavelen ja katsonut tasta tunne merelle pain uneksien loistavasta tulevaisuudesta?! Kylmat vareet kayvat pitkin selkapiitani. Mieletonta! Tunnen hyvin todellista historian siipien havinaa.
Viela illalla mietin asiaa. Rooman keisareita oli useita samannimisia. Mista ihmeesta nyt saan selville asian ilman lahdeteoksia tai nettia. Yhtakkia muistan: raamatun lopussa on Suomen Pipliaseuran laatima pieni raamatun sanasto! Sielta selaamaan. Ja kylla! Siella lukee: "Augustus. Latinan augustus 'kunnianarvioisa'."- Ahaa, Augustus ei olekaan nimi, vaan arvonimi, joka tarkoittaa suunnilleen ehka samaa, kuin "royal highness".- Ja teksti jatkuu: "Yksi Gaius Octavianuksen arvonimista. Augustus oli Rooman keisarina 27 e.Kr-14 jKr (Luuk 2:1)."
Huraa, mies on sama! Olen suunnattoman onnellinen, kun pienimuotoinen salapoliisityoni tuottaa tallaisen tuloksen. Minun on vaikea laskeutua takaisin maan pinnalle unelmistani kahden tuhannen vuoden takaa.
posted by Anna at 3:24 AM
0 Comments:
Post a Comment
<< Home