Keittiossa

Kotitoihin kuluu summattomasti aikaa. Illalla puoli kahdeksan maissa alkaa putkistosta kuulua lupaavaa korinaa. Vetta! Akkia tayttamaan kaikki amparit ja soikot! En osaa paattaa mita tekisin ensimmaiseksi, tiskit, pyykit vai suihku. Yritan tehda kaikkea kolmea yhta aikaa. Tiskit ja pyykit likoamaan ja suihkuun. Keittiosta tulee ainoastaan tulikuumaa vetta ja kylpyhuoneesta ainostaan kylmaa, niin etta juoksentelen edestakaisin amparin kanssa, etta saisin tehtya sopivan sekoituksen kuhunkin aktiviteettiin.


Yleensa saan pestya vain kaksi vadillista pyykkia, talla kertaa vesilaitoksella ollaan armeliaalla paalla ja saan riittavasti vetta kolmanteenkin. Eteisen nurkassa nokottaa pesukone, mutta kun kerran kokeilin sita, pyykit palautuivat niin haisevina, etta paatin turvautua vanhanaikaisiin metodeihin. Oma pesukoneeni on viela varastossa muitten tavaroitteni kanssa, yritan saada ne ensi viikolla siirrettya asuntooni.


Uuni joutaisi jo johonkin kodinkoneitten hautuumaalle. Vaikka vaannan aina nupin kaakkoon nayttamaan 250 astetta niin kun avaan uuninluukun sielta tulvahtaa lahinna lehman lammin henkays. Yritan paistaa piirakkaa tassa onnettomassa maksimilampotilassa tunnin ajan, mutta tekele jaa raa'aksi. Taytyy menna Felician luokse leipomaan.


Ja silti tunnen olevani maailman onnekkain ihminen kun minulla on oma kolo, missa juoksennella ampareitten kanssa edestakaisin ja leipoa uunissa raakoja piirakoita.