Kaikenlaisia ongelmia
Albaniassa on muutamia etnisia vahemmistoja, muun muassa kreikkalaisia ja mustailaisvahemmisto. Naista jalkimmainen on sosiaalisessa arvoasteikossa kaikista alimpana ja myos suurimmassa syrjaytymisvaarassa. Heilla on oma kielensa eivatka heusein osaa riittavasti valtavaeston kielta. Niinpa heita ei hyvaksyta kouluihin ja kun he eivat saa koulutusta, niin he eivat opi lukemaan ja kirjoittamaan, eivat saa ammattia, eivat paase toihin ja noidankeha on valmis.
Fushe Kruja- nimisessa pienessa kylassa ADRAlla on oma projektinsa, jossa mstalaislapset paasevat omaan ADRAn yllapitamaan kouluun. Koulussa on noin kuusikymmenta oppilasta, kolme opettajaa, yksi yhteison koordinaattori ja yksi projektin vetaja. Tama projekti on omasta mielestani yksi tarkeimmista ja arvokkaimmista, joita ADRAlla taalla on. Valitettavasti sekin loppuu tana vuonna rahoituksen paattyessa.
Eraana paivana toimistolla kay vilkas keskustelu, jokin on selvasti pielessa. Kuulen, etta kylassa on kaynyt televisioryhma kuvaamassa koulua. Kuvausryhma on ollut paikalla ainoastaan aamupaivan, joten ne, jotka ovat tulleet kouluun iltapaivavuoroon, eivat ole olleet ohjelmassa mukana. Nyt heidan vanhempansa ovat ottaneet heidat koulusta pois taman takia ja syyttavat jotakuta (ADRAa, kuvausryhmaa?) syrjinnasta, koska heidan lapsensa eivat nakyneet televisiossa.
Asiaa pohditaan yhdessa tuumin. Paatetaan lahettaa paikalle uusi kuvausryhma mahdollisimman pian. –Ikaankuin kaikki ei olisi muutenkin riittavan vaikeaa taalla, sitten viela kaikkea tallaista..
Ilir on turhautunut. Hanella on tenttikausi meneillaan. Eraasta tentista, johon han on juuri osallistunut, 120 oppilaasta ainoastaan kymmenen on paassyt tentista lapi. Heidankin keskiarvonsa on noin 6 (ylin arvosana 10). Luulisi jonkun jo kiinnittavan huomiota tallaisiin tuloksiin. Mutta ei. Kysyn, eiko heilla ole mitaan opppilaskuntaa, joka puuttuisi tallaisiin epakohtiin opetuksessa. Kylla vain, onhan sellainen, mutta kun he yrittavat saada muutoksia aikaan, heidat vaiennetaan rahalla. –Ei ihme, etta kaikki, jotka vain suinkin voivat, lahtevat opiskelemaan ulkomaille.
Fushe Kruja- nimisessa pienessa kylassa ADRAlla on oma projektinsa, jossa mstalaislapset paasevat omaan ADRAn yllapitamaan kouluun. Koulussa on noin kuusikymmenta oppilasta, kolme opettajaa, yksi yhteison koordinaattori ja yksi projektin vetaja. Tama projekti on omasta mielestani yksi tarkeimmista ja arvokkaimmista, joita ADRAlla taalla on. Valitettavasti sekin loppuu tana vuonna rahoituksen paattyessa.
Eraana paivana toimistolla kay vilkas keskustelu, jokin on selvasti pielessa. Kuulen, etta kylassa on kaynyt televisioryhma kuvaamassa koulua. Kuvausryhma on ollut paikalla ainoastaan aamupaivan, joten ne, jotka ovat tulleet kouluun iltapaivavuoroon, eivat ole olleet ohjelmassa mukana. Nyt heidan vanhempansa ovat ottaneet heidat koulusta pois taman takia ja syyttavat jotakuta (ADRAa, kuvausryhmaa?) syrjinnasta, koska heidan lapsensa eivat nakyneet televisiossa.
Asiaa pohditaan yhdessa tuumin. Paatetaan lahettaa paikalle uusi kuvausryhma mahdollisimman pian. –Ikaankuin kaikki ei olisi muutenkin riittavan vaikeaa taalla, sitten viela kaikkea tallaista..
Ilir on turhautunut. Hanella on tenttikausi meneillaan. Eraasta tentista, johon han on juuri osallistunut, 120 oppilaasta ainoastaan kymmenen on paassyt tentista lapi. Heidankin keskiarvonsa on noin 6 (ylin arvosana 10). Luulisi jonkun jo kiinnittavan huomiota tallaisiin tuloksiin. Mutta ei. Kysyn, eiko heilla ole mitaan opppilaskuntaa, joka puuttuisi tallaisiin epakohtiin opetuksessa. Kylla vain, onhan sellainen, mutta kun he yrittavat saada muutoksia aikaan, heidat vaiennetaan rahalla. –Ei ihme, etta kaikki, jotka vain suinkin voivat, lahtevat opiskelemaan ulkomaille.
1 Comments:
Kiitos Anna mielenkiintoisesta luettavasta. Olet rohkea ja mahtava nainen, mutta senhän olen sinulle jo ennenkin kertonut. Kertaus ei liene kuitenkaan haitaksi?!? :-)
Sano terveisiä Albanille, jos muistat.
Post a Comment
<< Home